Otsikon kysymys kuulostaa ehkä hiukan naiivilta. Pientalohankkeissa kuitenkin aika usein asiakkaan kanssa tästäkin keskustellaan. Miksi suunnittelu on niin tärkeää ja mitä suunnitelmia tarvitsee teettää?

Luonnossuunnittelun ja rakennuslupahakemukseen vaadittavat pääpiirustukset kaikki yleensä tuntevat. Erikoissuunnittelijoiden rakenne-, LVI- ja sähkösuunnitelmien tarve ymmärretään myös. Sen sijaan arkkitehdin laatimat työpiirustukset ja yhteistyössä sisustussuunnittelijan kanssa tehtävät sisustus- ja valaistussuunnitelmat ovat jo epäselvempiä käsitteitä. Miksi niitä pitäisi teettää?

Pääpiirustukset

Pääpiirustuksissa rakennuksesta esitetään yksinkertaistetusti sanottuna vain asiat, joita vaaditaan rakennuslupahakemuksen käsittelyssä. Niistä ei käy ilmi esimerkiksi sisätilojen mitoitus eikä väliseinien tai väliovien tarkat paikat. Pääpiirustuksissa ei myöskään oteta kantaa sisäpuolen pintamateriaaleihin tai rakennuksen yksityiskohtiin. Pääpiirustukset eivät lähtökohtaisesti ole tarkoitettu rakentamiseen, vaan lupaviranomaiselle, jotta hän pystyy varmistumaan suunnitellun rakennuksen määräystenmukaisuudesta, sen käyttöturvallisuudesta ja muista rakennuslupakäsittelyssä merkittävistä asioista. Pääpiirustusten mittakaava on yleensä 1:100. Pienissä rakennuksissa käytetään myös mittakaavaa 1:50.

Pääpiirustuksia käytetään pientalorakentamisessa usein myös urakkakilpailutukseen. Jos näin tehdään, on hyvä huomata, että urakoitsija tai talotehdas joutuu mahdollisesti arvaamaan aika paljon. Arvausten määrä riippuu siitä, mitä urakoitsijan tai talotehtaan toimitussisältöön kuuluu. Esimerkiksi sisäpuolen materiaaleja ei pääpiirustuksilla pysty suoraan tarjoamaan, ellei asiakas ole halukas jättämään päätöstä materiaaleista tai materiaalivaihtoehdoista tarjoajalle.

Työpiirustukset

Työpiirustusten tarkoitus on nimensä mukaisesti toimia työmaalla rakennustyötä ohjaavina dokumentteina. Työpiirustukset toimivat yhdessä rakennesuunnitelmien kanssa ja useimmiten ne laaditaan samaan aikaan kuin rakennussuunnittelua tehdään. Työpiirustuksissa esitetään sisäpuolen tarkempi mitoitus, tarkennetaan yksityiskohtia ja mitoituksia rakenne- sekä LVI-suunnittelusta tulevien ratkaisujen perusteella. Tyypillisesti työpiirustuksia tarvitaan työmaalla heti, kun aletaan tekemään töitä rakennuksen sokkelien sisäpuolella. Esimerkiksi putkimies tarvitsee jo hyvin varhaisessa vaiheessa väliseinien sekä vesi- ja viemäripisteiden sijaintitiedot, jotta putket saadaan oikeille paikoille.

Työpiirustusten mittakaava on yleensä 1:50. Työpiirustusvaiheen pohjapiirroksia täydennetään usein detaljisuunnitelmilla, joissa saatetaan esittää esimerkiksi sisäpuolen portaisiin, kaiteisiin tai ulkopuolen räystäisiin sekä ikkuna- ja oviliitoksiin liittyviä yksityiskohtia. Joskus nämä detaljit sisältyvät talotehtaan rakennesuunnitelmiin ja näiden yksityiskohtasuunnitelmien tarve onkin hyvä aina arvioida tapauskohtaisesti.

Tärkeä dokumentti työpohjapiirroksen lisäksi on alakattopiirustus. Alakattopiirustuksessa esitetään kattoihin tulevat näkyvät asiat, kuten materiaalit ja niiden rajakohdat, valaisimien ja muiden sähkölaitteiden sijoittelu, ilmanvaihtoventtiilien paikat ja niin edelleen. Ilman alakattopiirrosta on hyvin vaikeata varmistua siitä, että kattoihin suunnitellut tekniset ja usein hyvin näkyvät laitteet saadaan haluttuihin paikkoihin työmaalla. Sähkösuunnitelmissa ja ilmanvaihtosuunnitelmissa ei laitteiden tarkkoja sijoitusmittoja ilmoiteta.

Sisustussuunnittelu

Sisustussuunnittelun yksi näkyvin osa on luonnollisesti sisämateriaalien määrittely. Materiaalien määrittelyn lisäksi sisustussuunnitelma sisältää tyypillisesti sisäseinä- ja kiintokalustekaavioita. Nämä kaaviot toimivat ikään kuin rakennuksen sisäpuolen julkisivupiirroksina. Kaavioiden avulla varmistetaan, että työmaalla on tieto siitä, mitkä seinäpinnat laatoitetaan, mitkä maalataan ja missä mahdolliset materiaalien rajapinnat tarkalleen sijaitsevat. Kaavioissa määritellään usein myös, miten laattajaot ovat suunniteltu, miten kiintokalusteet ja esimerkiksi kiinteät peilit sijoitetaan. Kiintokalustekaavioita hyödynnetään myös kalustetoimittajien kilpailutuksessa ja kaavioiden avulla voidaan laskea työmaalle tarkasti pintamateriaalimenekkejä hankintaa varten.

Käytännön esimerkkejä

Kattoihin tulevat kiinteät valaisimet, palovaroittimet ja esimerkiksi ilmanvaihtoventtiilit halutaan yleensä siististi riviin tai muuten hallitun näköiseen järjestykseen kattopinnassa.  Valaisimien, ilmanvaihtolaitteiden ja kattoihin tulevien reikien teosta vastaa tyypillisesti työmaalla kolme eri urakoitsijaa (sähköurakoitsija, lvi-urakoitsija ja rakennusurakoitsija). Jos työmaalla ei ole alakattokuvaa ei urakoitsijoilla, jotka usein ovat hommissa hieman eri aikaan, ole mitään dokumenttia, jonka perusteella he voisivat hahmottaa kokonaisuuden ja varmistaa, mihin asennukset tarkalleen tehdään.

Jos putkimiehellä ei ole käytössään mitoitettua työpiirrosta viemäreiden asennuksen alkaessa ja ennen lattioiden betonivaluja, on hyvin todennäköistä, että viemärit eivät sijaitse tarkalleen oikeassa paikassa, kun väliseiniä aletaan rakentamaan ja vesikalusteita asentamaan. 10 cm sivussa suunnitellusta paikasta sijaitseva wc-pöntön viemärin siirtäminen voi olla kallis ja hankala työ, joka oltaisiin helposti voitu välttää suunnittelemalla ajoissa.

Ja lopuksi hieman ajateltavaa…

Jos ei ole suunnitelmia, ei ole toteutusvirheitäkään? Jos toteutus työmaalla ei vastaa asiakkaan mielikuvaa, mutta suunnitelmia ei ole, on hyvin vaikeaa keskustella siitä, mitä pitäisi korjata ja miksi. Kannattaako päätökset toteutuksesta jättää työmaalle urakoitsijalle vai kannattaisiko ne pohtia etukäteen ja laatia niistä suunnitelma?