Ensimmäistä kertaa rakentavalle ei ole aina selvää, mitä suunnittelijoita ja muita vastuuhenkilöitä rakennusprojektissa tarvitaan ja missä vaiheessa. Suomessa rakentamista säätelee Maankäyttö- ja rakennuslaki, jossa on myös lueteltu rakennushankkeen suunnittelijat ja muut vastuuhenkilöt. Heidän tehtäviään ja vastuitaan on myös laissa kuvattu yleisellä tasolla. Laissa on lisäksi määritelty pientalon rakentajan eli rakennushankkeeseen ryhtyvän velvollisuudet ja vastuut.

Rakennushankkeeseen ryhtyvä

Rakennushankkeeseen ryhtyvä eli rakentaja itse on käytännössä vastuussa siitä, että hän palkkaa hankkeeseen sopivat asiantuntijat, suunnittelija ja työnjohtajat.

Lain edellyttämät ja tuntemat suunnittelijat eli pientalohankkeen vastuuhenkilöt

Pääsuunnittelija

Lain mukaan jokaisella rakennushankkeella tulee olla suunnittelun kokonaisuudesta ja laadusta vastaava pääsuunnittelija. Pientalohankkeessa rakennussuunnittelija eli usein arkkitehti toimii myös pääsuunnittelijana. Pääsuunnittelija tulee olla nimettynä, kun rakennuslupaa haetaan. Usein rakennuslupaviranomaiset haluavat kommunikoida rakentamiseen liittyvissä asioissa pääsuunnittelijan kautta. Pääsuunnittelija käy esimerkiksi viranomaisten kanssa tarvittavia neuvotteluja rakennuslupahakemusta valmisteltaessa.

Pääsuunnittelijan vastuulla on mm. huolehtia siitä, että riittävä määrä suunnitelmia laaditaan ja että suunnitelmat muodostavat kokonaisuuden niin, että määräykset täyttyvät. Käytännössä pääsuunnittelija yleensä koordinoi muiden suunnittelijoiden työtä ja osaltaan tarkistaa suunnitelmien yhteensopivuuden keskenään. Pääsuunnittelijan tulee olla rakennushankkeeseen ryhtyvän luottohenkilö suunnitteluun liittyvissä asioissa.

Pääsuunnittelija on hyvä olla mukana hankkeessa mahdollisimman aikaisin. Viimeistään rakennuslupahakemusta jätettäessä hänet tulee virallisesti nimetä ja hyväksyttää rakennusvalvontaviranomaisella.

Rakennussuunnittelija

Pientalon rakennussuunnittelija on usein arkkitehti. Sama suunnittelija toimii myös useimmiten pääsuunnittelijana. Toisinaan (esimerkiksi talotehtaiden talopaketeissa) rakennussuunnittelija voi olla talotehtaan suunnittelija. Silloin tarvitaan usein ulkopuolinen pääsuunnittelija, koska käytännössä pääsuunnittelijan pätevyysvaatimus edellyttää arkkitehdin tutkintoa.

Erityissuunnittelijat

Tyypillisesti pientalon suunnittelussa tarvitaan seuraavat erityissuunnittelijat.

Pohjarakennesuunnittelija

Pohjarakennesuunnittelijan tarve riippuu rakentamispaikan perustamisolosuhteiden vaativuudesta ja jonkin verran rakentamispaikkakunnan käytännöistä. Esimerkiksi Helsingissä pohjarakennesuunnittelija on aina nimettävä. Jos perustamisolosuhteet ovat normaalit voi perustusten suunnittelija joskus myös toimia pohjarakennesuunnittelijana. Joillain paikkakunnilla pohjarakennesuunnittelijaa ei tarvitse nimetä lainkaan, jos perustamisolosuhteet ovat normaalit. Kun perustamisolosuhteet ovat vaativat pohjarakennesuunnittelija vaaditaan paikkakunnasta riippumatta. Vaativa olosuhde voi tarkoittaa esimerkiksi paalutusta.

Perustusten rakennesuunnittelija

Usein perustusten rakenteet suunnittelee eri rakennesuunnittelija kuin varsinaisen rakennusrungon. Esimerkiksi puutaloissa näin on lähes aina. Betoni- ja harkkotaloissa perustusten ja varsinaisen rakennuksen rungon suunnittelija on kuitenkin usein sama henkilö.

Rakennesuunnittelija

Rakennesuunnittelijalla tarkoitetaan yleensä suunnittelijaa, joka suunnittelee rakennuksen maanpäällisen rungon. Talotehdastoimituksissa tämä suunnittelu kuuluu yleensä talotehtaan toimitussisältöön. Elementtitoimituksissa elementtisuunnittelusta vastaa yleensä talotehdas ja talotehtaan rakennesuunnittelija. Pientalohankkeissa käytetään hyvin harvoin erillistä elementtisuunnittelijaa.

Päärakennesuunnittelija

Maankäyttö- ja rakennuslain pykälän 120c mukaisesti, mikäli saman alan erityissuunitelmia on laatinut useampi suunnittelija, on yksi heistä nimettävä tämän suunnitteluosan kokonaisuudesta vastaavaksi erityissuunnittelijaksi. Tyypillisesti rakennesuunnittelijoita voi hankkeessa olla 2-3 (kts. nimikkeet edellä). Perustussuunnittelija toimii tässä tapauksessa yleensä päärakennesuunnittelijana ja tämä on hyvä huomioida hänen kanssaan tehdyssä suunnittelusopimuksessa.

LVI-suunnittelija

LVI-suunnittelija vastaa rakennuksen ilmanvaihdon ja vesi-viemärijärjestelmän suunnittelusta. Yleensä hän suunnittelee myös lämmitykseen liittyvät ratkaisut. Usein lämmitysjärjestelmän toimittaja kuitenkin tekee vielä omat toteutussuunnitelmat. Esimerkiksi lattialämmityssuunnitelmat tulevat usein järjestelmätoimittajalta.

Muita suunnittelijoita

Sähkösuunnittelija

Sähkösuunnittelija suunnittelee rakennuksen sähköjärjestelmän. Pientalossa sähkösuunnittelija suunnittelee usein myös automaatio- ja valaistusratkaisuja. Mikäli hankkeessa käytetään erillistä valaistussuunnittelijaa, jää valaistusratkaisun suunnittelu pois sähkösuunnittelijan tehtävästä.

Rakennusvalvontaviranomaiset eivät valvo sähkösuunnittelua eikä sähkösuunnittelijaa siksi tarvitse rakennuslupaviranomaiselle ilmoittaa. Sähkötöiden tekeminen on toki valvottua ja säänneltyä toimintaa. Valvonnasta vastaa Tukes.

Sisustussuunnittelija

Sisustussuunnittelijan tehtävään kuuluu usein rakennuksen sisäpuolen tarkempi suunnittelu. Toimenkuvassa on paljon vaihtelua riippuen siitä, mikä suunnittelijan koulutus on ja mitä rakennushankkeeseen ryhtyvä suunnittelulta toivoo. Sisustussuunnitelmiin sisältyy kuitenkin useimmiten sisäpuolen materiaali- ja värimaailman suunnittelu, kiintokalusteiden ja yksityiskohtien suunnittelua sekä mahdollisesti valaistussuunnittelu. Sisustussuunnittelu voi laajentua myös kodin tekstiilien ja irtokalusteiden suunnitteluun.

Lain edellyttämät työnjohtajat

Maankäyttö- ja rakennuslaki edellyttää pientalohankkeeseen ryhtyvää nimeämään hankkeeseen tarvittavat työnjohtajat. Työnjohtajien tehtävä on valvoa, että työ suoritetaan myönnetyn rakennusluvan, rakentamista koskevien säännösten, määräysten ja hyvän rakennustavan mukaisesti.

Vastaava työnjohtaja

Jos pääsuunnittelija on rakennushankkeeseen ryhtyvän luottohenkilö suunnitteluasioissa, tulisi vastaavan työnjohtajan olla luottohenkilö rakentamiseen liittyvissä asioissa. Vastaavan työnjohtajan on syytä olla puolueeton ja irti sidoksista esimerkiksi rakennusurakoitsijaan. Vastaava työnjohtaja nimetään ja hyväksytetään rakennuslupaviranomaisella ennen rakennustöiden aloittamista.

Erityisalojen vastaavat työnjohtajat

Pientalotyömaalla on tyypillisesti 2 erikoisalojen työnjohtajaa.

KVV-työnjohtaja

Kiinteistön vesi- ja viemärijärjestelmän työnjohtaja valvoo nimensä mukaisesti putkitöitä rakennuksen ulko- ja sisäpuolella. Joskus ulkopuolisilla töillä on oma työnjohtajansa. KVV-työnjohtaja tulee hankkeeseen usein maaurakoitsijan (ulkopuolen KVV-työnjohtaja) tai putkiurakoitsijan(sisäpuolen KVV-työnjohtaja) kautta. Urakoitsijaan sidoksissa oleva työnjohtaja on ongelmallinen. Yhä useammin rakennusvalvontaviranomainen edellyttääkin riippumattoman työnjohtajan nimeämistä tai vaihtoehtoisesti määrää ko. alueen suunnittelijan tekemään työmaavalvontaa.

IV-työnjohtaja

Nimensä mukaisesti IV-työnjohtaja valvoo ilmanvaihtotekniikkaan liittyvää työtä. IV-työnjohtaja on myös usein sidoksissa urakoitsijaan ja samalla tavalla kuin KVV-työnjohtajankin kohdalla rakennusvalvonta saattaa edellyttää ulkopuolisen puolueettoman työnjohtajan nimeämistä.

Suunnittelijoiden ja työnjohtajien nimeäminen rakennusvalvontaan

Rakennussuunnittelija ja pääsuunnittelija tulee olla nimettynä rakennuslupahakemuksella. Erityissuunnittelijat nimetään paikkakunnasta riippuen joko lupahakemuksella tai ennen rakentamisen aloittamista. Esim. Helsingissä tulee olla nimettynä pohjarakennesuunnittelija (aina), rakennesuunnittelijat ja LVI-suunnittelija. Espoossa nimeämistä ei edellytetä, mutta käytännössä kaavakkeita on vaikeata täyttää ilman rakenne- ja LVI-suunnittelijaa. Joka tapauksessa on rakennushankkeeseen ryhtyvän etu saada asiantuntija mukaan hankkeeseen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Työnjohtajat nimetään ennen rakennustöiden aloittamista.