Budjetin laatiminen on yksi pientalorakentajan tärkeimmistä, mutta toisaalta myös vaikeimmista tehtävistä. Netistä löytyy hyvinkin vaihtelevia neliöhintoja, joihin laskelmiaan voi perustaa. Liian usein budjetista tehdään epärealistisen tiukka, mikä kostautuu rakentamisen edetessä.

Määrittele järkevä tavoiteneliöhinta

Suomirakentaa.fi-sivustolla kerrotaan, että edullisimmillaan omakotitalon voin rakentaa 1000-1200€/m2 (ilman tonttia). Tämä on varmasti mahdollista, mutten suosittele ottamaan tätä hintaa itselleen työluvuksi. Todennäköisyys sille, että juuri tämä ”minun oma taloprojektini” onnistuu alittamaan kaikki m2-hintaennusteet, on valitettavan pieni.  Ylipäätään alle 2000€/m2-hintaan pitää sisältyä erittäin paljon omaa työtä ja suunnittelua, yksinkertaiset ratkaisut sekä perustason materiaalit. Pääkaupunkiseudulla realistinen m2-hinta lienee nykypäivänä 3000-3200€/m2.

Neliöhintaan vaikuttaa erityisesti seuraavat asiat:

  • tontin perustamisolosuhteet: vaaditaanko louhintaa tai kenties paalutusta. Toki maa-aineksen ajattaminen tontilta pois ja takaisin maksaa myös paljon eli kannattaa ajoissa miettiä, voisiko maata varastoida jossain lähellä tai kenties antaa naapurin täytemaaksi.
  • talon muoto ja rakenneratkaisut: useampi kerroksinen talo maksaa suhteessa enemmän kuin 1-tasoinen. Tämä johtuu mm. ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että useampi kerroksiseen taloon vaaditaan rakentamisvaiheessa telineitä, joiden kasaaminen sekä purkaminen vie työtunteja ja myöhemmin portaita kerrosten välille.
  • lämmitysratkaisu: sähkölämmitys on edullinen hankkia, mutta kallis käyttää. Maalämmössä on korkea hankintahinta, mutta käytössä säästää rahaa. Jos rakentamishetkellä ei ole mahdollisuutta asentaa maalämpöä, tee sille kuitenkin varaus. Näin talon lämmitysmuoto voidaan jonain päivänä vaihtaa helposti edullisempaan.
  • talotekniikka: perussähköistys tulee selvästi edullisemmaksi kuin nykyaikainen taloautomaatiojärjestelmä. Vaihtoehtoisia ratkaisuja tulee markkinoille koko ajan lisää ja näistä löytyy varmasti jokaisen tarpeisiin sekä lompakolle sopiva kokonaisuus.
  • materiaalitaso: hintahaitari on suuri ja laatu maksaa. Käyttämällä aikaa materiaalien etsimiseen voi kuitenkin löytää hyvät vaihtoehdot hieman edullisemmin.

Edellä mainituista ensimmäinen kohta on sellainen, johon on vaikea itse vaikuttaa. Toki tonttia valittaessa kannattaa arvioida, onko rakennuspaikka kallioinen tai kenties vanhaa peltoaluetta. Mikäli alueella on jo naapureita, voi heiltä kysellä, miten heidän talonsa on perustettu. Maaperätutkimuksen avulla syntyy perustamistapalausunto, joka kertoo louhinnan tai paalutuksen tarpeesta – toivottavasti. 100%-varmasti maatöiden kustannukset ovat tiedossa vasta, kun talo on pystyssä. Tämä osa-alue onkin ehdottomasti yksi hankalimmista budjetoida oikein ja ylityksiä tapahtuu helposti.

Talon pääasiallisella rakennusmateriaalilla ei ole niinkään suurta vaikutusta rakentamisen neliöhintaan, mikä saattaa hieman yllättää. Toki vanha määritelmä ’puutalo on kivitaloa edullisempi rakentaa’ pitää edelleen usein paikkansa, mutta hintaero ei ole ratkaisevan iso per neliö laskettuna.

Budjetointiin apua

Jos budjetti alkaa olla käytetty ja työt vielä pahasti kesken, voi turvautua mm. näihin konsteihin. Jos mahdollista, niin voi jättää osan tiloista tekemättä täysin valmiiksi ja tekee vain muuttokatselmukseen vaadittavat kohdat kuntoon. Sama koskee pihaa ja terasseja. Näitä on mahdollista rakennella rauhassa itse sitten, kun jo asuu talossa. Budjettia kannattaa seurata projektin alusta lähtien ja jos ylityksiä alkaa tulla jo alkutaipaleella, on syytä tehdä kiristysliike vielä avoinna olevien asioiden suhteen heti. Kiintokalusteiden ja kodinkoneiden tasoa laskemalla voi säästää useamman tuhatlappusen.

Aikaisemmat kokemukset rakentamisesta auttavat realistisen budjetin määrittelemisessä. Me käymme tätä asiaa läpi heti arkkitehtisuunnitteluvaiheessa asiakkaan kanssa. Epärealistisen kuvan antaminen rakentamisen kustannuksista ei ole kenenkään tavoitteena ja siitä ei hyödy kukaan. Siksi haluamme, että asiakas ymmärtää rakentamisen kokonaisuuden mahdollisimman hyvin, vaikkei itse olisikaan aktiivisesti työmaalla mukana.

Pääarkkitehtimme Jani kirjoitti edellisessä artikkelissaan talopaketti- ja urakkatarjousten vertailusta. Tästä tekstistä saa myös apua budjetointiin, koska ensikertaa rakentavalta voi jäädä jopa kokonainen osa-alue huomioimatta, mikäli sitä ei tarjouspyynnössä huomannut kysyä.